Vieraiden kielten osaamisen merkitys tunnustetaan nykyään jo laajasti. Siksi myös kaksikielinen pedagogiikka on yhä suositumpaa. Me varhaiskasvatustieteen opiskelijat haluamme osaltamme pyrkiä vaikuttamaan muihin kentällä toimiviin ammattilaisiin ja kannustaa tuomaan kieliä myös varhaiskasvatukseen.
Kaksikielisellä pedagogiikalla tarkoitetaan, että toinen käytettävä kieli on oppijoiden äidinkieli ja toinen heille vieras kieli. (Mustola 2017.) Kaksikielistä pedagogiikkaa voidaan toteuttaa useilla eri strategioilla. Kaksikielinen pedagogiikka strategiana tarkoittaa, että opettaja vaihtelee kieltä joustavasti tilanteen mukaan. (Mustola 2017.) Kielikylpy sen sijaan on strategia, jossa tietty opettaja puhuu vain tiettyä kieltä: joko äidinkieltä tai vierasta kieltä. Tällöin päiväkodissa toiminta tapahtuu yleensä vain kielikylpykielellä. (Mustola 2017.)
Kuvat: Papunetin kuvapankki / Sclera
Päädyimme suunnittelemaan englanninkielisiä tuokioita kielisuihkutusperiaatteella. Kielisuihkutuksessa järjestetään säännöllisesti lyhyitä tuokioita vieraalla kielellä (Mustola 2017). Kielisuihkutukselle on myös tyypillistä, että lapset oppivat “huomaamattaan” ja arjen toimintojen kautta (Palojärvi, Palviainen, Mård-Miettinen 2016, 10). Varsinaisten tuokioiden lisäksi kieltä on siis hyvä tuoda myös esimerkiksi ruokailun, pukemisen ja siirtymätilanteiden yhteyteen. Koemme tämänkaltaisen toiminnan olevan matalan kynnyksen kaksikielistä pedagogiikkaa sellaiselle varhaiskasvatusryhmälle, jossa ei ole aikaisempaa kokemusta vieraasta kielestä.
Palojärven (2015) mukaan kaksikielisten toimintatuokioiden suunnittelussa tulee asettaa yleisiä ja yksityiskohtaisia kielen oppimisen tavoitteita. Suunnittelemiemme tuokioiden yhteisiksi tavoitteiksi olemme asettaneet sen, että lapset oppivat ilmaisemaan itseään uudella kielellä sekä oppivat sanastoa heille tutuista aihepiireistä. Tuokioidemme ensisijainen päämäärä on kuitenkin saada lapset innostumaan uudesta kielestä. Ilon ja toiminnallisuuden kautta pyrimme siihen, että lapsille jää kielen oppimisesta positiivinen mielikuva, mikä motivoi kielen oppimiseen myöhemminkin, kun siitä tulee yhä tavoitteellisempaa.
Seuraavaksi esittelemme suunnittelemamme Enkkukerhon toimintaperiaatteen. Loppuun olemme koonneet vielä runsaasti lisämateriaalia lasten kielen oppimiseen liittyen. Linkkien takaa löytyy esimerkiksi englanninkielisiä harjoituksia, pelejä, leikkejä ja kuvakortteja kielen oppimisen tueksi.
Lähteet:
Mustola, M. 2017. Kaksikielinen pedagogiikka [luento 7.11.2017]. Kieli-kurssi 1.9.17 - 31.12.17. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård-Miettinen, K. (toim.) 2016. Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielistä pedagogiikkaa päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Palojärvi, A. 2015. Opettajaparityöskentely päiväkodin kaksikielisessä opetuksessa. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti